Tuhat kerrosta; huipulla – Katharine McGee

huipullaNimi: Tuhat kerrosta – Huipulla #2

Kirjailija: Katharien McGee

Genre: Scifi, nuoret

Sivut: 442

ISBN 978-951-1-31024-2

Tässä pilvenpiirtäjässä yksi väärä askel tarkoittaa pudotusta varmaan kuolemaan.

New York, Manhattan vuonna 2118.

Henkeäsalpaava 1000- kerroksinen pilvenpiirtäjä täynnä draamaa, rakkautta ja juonittelua. Säkenöivän luksuksen ja glamourin keskellä viidellä nuorella on hengenvaarallisia salaisuuksia.

He tekevät mitä tahansa saavuttaakseen päämääränsä, jopa luottavan viholliseensa. Sitten supertorniin astuu salaperäinen, boheemi kaunotar, joka saapuu kaupunkiin ottamaan sen minkä haluaa. Hän tietää täsmälleen mistä aloittaa.

Nuorten tietämättä joku tarkkailee heitä herkeämättä, kosto mielessään.


Pidin ensimmäisestä kirjasta paljonkin, koska siinä oli paljon draamaa ja maailma oli mielenkiintoinen. Tässä kirjassa oli PALJON draamaa mutta maailma sitten jäi todella vähäiselle. Tarina keskittyi enemmän nuorten suhde oikkuihin.

Ja koska olen draamahaukka niin nautin tämän lukemisesta. Paljon mielenkiintoisia käänteitä tapahtui mutta sai kuitenkin rennosti lukea. Tämä oli sellainen ahmittava kirja, joka oli aika hyvä tähän hetkeen.

Calliope oli huomannut, että viime aikoina hän oli katsellut täysin uudenlaisella hellyydellä ihmisiä – niitä joita hän yleensä sääli ja joiden elämää hän piti rutiiniomaisena ja tylsänä – ohittaessaan heitä matkalla hissiin.

Kirjassa on Watt, Leda, Calliope, Rylin ja Avery. Näiden nuorien elämät kietoutuu oikein mielenkiintoisesti yhteen. Jokaisella on salaisuudet, jotka eivät kestä päivänvaloa. Joko niillä kiristetään tai jätetään rauhaan. Mutta sitten tulee henkilö, joka tietää nämä ja haluaa niiden avulla tuhota heidät.

Edellisessä enemmänkin tutustuttiin ja laitettiin kaikki aluille. Tässä laitetiin vielä pökköä pesään ja kolmanessa arvelen kaiken menevän satasta eteenpäin. Kirja loppui myös todella mielenkiintoisesti, joka sitten varmisti kolmannen kirjan lukemisen.

Hän liikahti kapeassa sängyssä yllättymättä erityisesti siitä, että oli nukahtanut Wattin viereen. Hänellä oli niin… helppo olla Wattin kanssa, ja hän oli vihdoin vapaa painajaisunista, jotka yleensä jahtasivat häntä loputtoman pitkiä käytäviä pitkin ja tarttuivat häneen haamun sormin.

Edellinen kirja: Tuhat kerrosta – pudotus

Seuraava kirja: Tuhat kerrosta – korkeuksiin

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s