Varjojen valtias -Cassandra Clare

varjojen_metsastajaNimi: Varjojen valtias (Varjonmetsästäjät #2)

Kirjailija: Cassandra Clare

Genre: fantasia, nuoret

Sivut: 800

ISBN 978-951-1-30828-7

Arvostelukappale

Emman ja Julianin rakkaus ei ole vain kiellettyä, se voi tuhota heidät molemmat.

Varjometsästäjiä sitovat yhteen velvollisuus ja kunnia. Sana parabates, taistelutoveri, on heille pyhä. He vannovat taistelevansa ja kuolevansa yhdessä – mutta eivät koskaan saa rakastua toisiinsa.

Emma tietää, että hänen pitäisi lähteä Julianin luota – mutta kuinka hän voisi, kun viholliset vainoavat varjometsästäjiä?

Kun uusi uhka nousee Varjojen valtiaan ja tämän sotureiden muodossa, on kaikki Emmalle ja Julianille rakas vaarassa tuhoutua.


Olin todella innoissani, kun kirjan käsiini sain. Pääsin aloittamaan tämän ja noh, tämä kirja ei säväyttänyt.

”Me pelkäämme kuka mitäkin. koska arvostamme eri asioita. Me pelkäämme läheisten ihmisten menettämistä, koska rakastamme heitä. Me pelkäämme kuolemista, koska arvostamme elossa olemista. Älä toivo, ettet pelkäisi mitään. Se tarkottaisi vain sitä, että et tuntisi mitään.”

Kirjassa varjometsästäjät yrittävät saada Mustaa opusta haltuunsa, jolla voisi pysäyttää mustan hovin(?). Mutta he eivät ole ainuita, jotka sen haluavat ja siitä kehkeytyy kunnon taistelu kukan sen ensimmäisenä saa.

Tässä oli toimintaa, jännitystä mutta siinäkin määrin oli rakkausjuttuja. Tuntui jossain vaiheessa, että joka viides sivu kuvaillaan kuinka hänen huulensa oli niin pehmeät, haluan häntä niin… Tämä rupesi niin kyllästyttämään! Pompin kaikki nämä kohdat sitten pois.

Vähemmällä olisin ymmärtänyt kuinka tämä rakastaa tätä ja kuinka kolmas rakastaa ensimmäistä.

Toimintaa olisi voinut enemmän olla ja kunnon rähinää. Mutta kuitenkin haluan lukea seuraavan osan, koska tarina oli kuitenkin todella koukuttava ja tämän kirja loppui niin surullisesti! Niin ja Magnuksella on jokin hätä, jonka haluan tietää!

Huoneen halki kajahti terävä pamaus aivan kuin joku olisi laukaissut paukkupommin. Magnus Bane ilmestyi keittiöön pitkään mustaan takkiin kietoutuneena. Hänen oikeasta kädestään kipinöi sinistä tulta, ja hänen ilmeensä oli myrskyisä. ”Miksi yhdeksän helvetin ruhtinaan nimissä kumpikaan teistä ei vastaa puhelimeen?” hän tiukkasi.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s